Skalle & Sharon osoitti tunnin mittaisen settinsä aikana lähes täydellistä epäkunnioitusta kaiken maailman genrerajoja kohtaan. Bändi vei yleisönsä kiertoajelulle omaan iloisesti vinksahtaneeseen maailmaansa, jossa kaikenlaiset tyylit reggaesta kasarifuusioon ja syntikkapopista free jazziin valjastettiin surutta palvelemaan yhtyeen musiikillisia päämääriä. En voi sanoa olleeni yllättynyt huomatessani ihmisten vähän väliä jäävän kyydistä pois - lavan edustan penkeille istahtaneille turisteille ja kenties leppoisaa kesäistä jatsituokiota odottaneille seniorikansalaisille vauhti tuntui olevan piirun verran liian kova. Tyylillisen kameleonttimaisuuden lisäksi Skalle & Sharonin esiintymisessä miellytti valtava energia, jolla trio poukkoilevia sävellyksiään tulkitsi. Vaikka kappaleet olivat melko monimutkaisia, soitti kolmikko alusta loppuun ronskisti ja sortumatta turhaan hienosteluun. Mainio matka -debyytiltä kuultiin nimikappaleen lisäksi ainakin Weather Reportin suuntaan nyökkäilevä 'Joydanz', sarjakuvamaisen pahaenteinen 'Zombie', sekä rauhoittavana välipalana kaunis 'Kielo ja leppäkerttu'.
Skalle & Sharon esitti keikalla myös tuoreempaa materiaalia, jonka yhteiseksi nimittäjäksi nousi kultainen 1980-luku. Soittajien (kuten myös minun) lapsuuden vuosikymmen oli vahvasti läsnä Tuomas A. Turusen syntikkasoundeissa ja rumpali Tatu Rönkön vähän väliä ilmoille takomissa kasarivoimafilleissä. Saksofonisti Pauli Lyytinen kantoi kortensa kekoon vuorottelemalla tenorin ja EWIn varressa. Nostalgia huipentui varsin vapaamuotoiseen tulkintaan TMNT-tunnarista, jonka Turunen spiikkasi sisään "jazz-standardina 80-luvulta". Kuten arvata saattaa, pari-kolmekymppisistä koostunut yleisönosa myhäili tyytyväisenä, kun taas vanhemmilta meni tämä viittaus aika pitkälti ohi.
Skalle & Sharonin uutta levyä odotellessa suosittelen lämpimästi hankkimaan liput Mainiolle Matkalle joko sähköisesti, tai perinteisemmin fyysisessä muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti