torstai 30. lokakuuta 2008

Aikaansa edellä. Taas.

"Ordinary phonograph record merchandising as it exists today is a stupid process which concerns itself essentially with moving pieces of plastic, wrapped in pieces of cardboard, from one location to another."

"We propose to acquire the rights to digitally duplicate THE BEST of every record company's difficult-to-move Quality Catalog Items [Q.C.I], store them in a central processing location, and have them accessible by phone or cable TV, directly patchable into the user's home taping appliances, with the option of direct digital-to-digital transfer..."

Kuulostaako tutulta? Musiikki siirretään lankoja pitkin ihmisten koteihin ja kuluttajat tallentavat kappaleet omille laitteilleen. Mielenkiintoista yllä olevissa sitaateissa on se, että ne löytyvät Frank Zappan vuonna 1989 julkaisemasta omaelämäkerrasta The Real Frank Zappa Book, luvun Failures alta. Kyseisessä kirjan osiossa Zappa kertoo projekteistaan, jotka eivät syystä tai toisesta oikein ottaneet tuulta siipiensä alle. No, tätä lukevat varmasti huomaavat, että kyseessä ei ehkä ollutkaan niin kovin huono idea. Se vain sattui tulemaan reilu kymmenen vuotta etuajassa.

Eikä tässä vielä kaikki! Zappa nimittäin ennusti jo tuolloin bisnesmallin, johon musiikkiteollisuudessa ollaan vasta siirtymässä, nimittäin kuukausimaksulliset musiikkikatalogit:

"The consumer has the option of subscribing to one or more 'special interest category,' charged at a monthly rate, WITHOUT REGARD FOR THE QUANTITY OF MUSIC THE CONSUMER WISHES TO TAPE."

Nyt siis jäädään vain odottelemaan Zappan muiden epäonnistuneiden projektien, kuten 3-D hologrammi-television ja jalkapallon mm-kilpailujen päättävän, massiivisen oopperan realisoitumista.

Ja kannattaa muuten ehdottomasti tutustua tuohon The Real Frank Zappa Book-teokseen. Se on yksi niistä kirjoista joiden pariin itse palaan uudestaan ja uudestaan. Viihdyttävää ja humoristista, mutta myös varsin asiapitoista luettavaa.